Maisematalkoot
Maisematalkoissa lapset itse muuttavat maisemaansa haluamallaan tavalla. Piha muuttuu, kun lapset päästetään esimerkiksi majanrakennuspuuhiin. He voivat aluksi tehdä pihasuunnitelmia asioista, joita haluaisivat koulun tai päiväkodin pihalle.
Käytettävät materiaalit on helppo hankkia. Paikallisesta puutavaraliikkeestä kannattaa käydä kysymässä ylimääräistä puutavaraa, jota ei voi enää myydä. Kierrätyskeskuksissa on tekstiilejä, joita voi saada ilmaiseksi käyttöön.
Maisematalkoot voidaan aloittaa esimerkiksi maiseman raivauksella.
Nurkkilan koulun pihassa oli korkeaa heinää kasvanut alue, jota ei voitu käyttää. Salon kaupungin viheraluerakentamisen yksikkö raivasi alueen ja sinne rakennettiin nuotiopaikka, kotamajoja, pyykkinarumaja ja sulkapallokenttä, sekä puumaja ja sen alle kioski.
Kuvia Nurkkilan koulun maisematalkoista.
Majat
Majojen rakentaminen on luovaa puuhaa. Ne sekä elävöittävät maisemaa, että tuovat uusia lapsen
kokoisia tiloja leikkien tukikohdiksi. Majanrakennuksessa kaikki on sallittua, mutta myös muutamia
hyviksi havaittuja perustekniikoita kannattaa kokeilla:
(Kirjallisuutta: Meskanen, P.: Pieni majakirja. Tammi, 2006.
Espinassous, L.: Rakennetaan maja. Nemo, 2010.)
Kotamaja
Kotamajan etuna on nopea rakennusaika ja majan siirreltävyys. Majasta kannattaakin tehdä sen
kokoinen, että lapsi voi pystyttää, purkaa ja siirrellä sitä.
Tarvikkeet:
Lehtipuun rankoja rungoksi
Vahvaa narua/ohutta köyttä sitomiseen
Kangasta seinämiksi
(Värejä kankaan värjäämiseen ja kuvioimiseen)
Kotamajan rungoksi tarvitaan kolme tukevaa rankaa, jotka sidotaan ylhäältä toisiinsa. Venyttämällä
rangat eri suuntiin saadaan kolmijalka, jonka väleihin voidaan asettaa lisää rankoja pystyyn.
Väleihin asetellut rangat sidotaan myös ylhäältä kiinni. Kun runko on valmis, päälle voidaan huiskaista kankaita seiniksi. Paremmin kuitenkin asettuu puoliympyrän muotoiseksi leikattu kangas, jonka säde on samanmittainen kuin tukirangat maasta ylös solmukohtaan asti. Kun kankaaseen ompelee oviaukon kohdalle nauhat, jotka sidotaan ylhäältä yhteen, kangas myös pysyy hyvin paikallaan.
Puumaja
Puumaja on melkein jokaisen lapsen unelma! Maja kiinnitetään puihin köydellä sitomalla. Rakentamisessa kannattaakin pyytää apua henkilöltä, joka osaa rakentaa. Nurkkilan koululle tehtiin puumaja, jonka rakentamisessa oli apuna puuseppä.
Tarvikkeet:
Köyttä sitomiseen
Lautaa
Nauloja
Saha
Vasara
Rullamitta
Kynä
Pyykkinarumaja
Pyykkinarumaja on helposti ja nopeasti toteutettava maja. Kahden puun tai tolpan väliin kiinnitetään köysi, jonka päälle laitetaan esimerkiksi peitto tai lakana. Lakanan reunoihin kannattaa laittaa painoksi kivet, jotta tuuli ei pääse heiluttamaan kangasta. Kankaan voi koristella esimerkiksi maalamalla siihen kuvia maisemasta.
Tarvikkeet:
Köyttä
Lakana tai peitto
Kiviä painoksi
Ruokomatto, -katto tai -seinä
Tarvikkeet:
Narua
Ruokoa
Maataide
Maataiteessa maisema muutetaan taideteokseksi. Tarkoituksena on käyttää paikalta löytyviä materiaaleja. Särkisalon koulun ja päiväkodin lapset saivat rakentaa luonnonmateriaaleista silmän, joka katselee maisemaa; korvan, joka kuuntelee maisemaa; nenän, joka haistelee maisemaa ja suun, joka maistelee maisemaa. Teokset dokumentoitiin valokuvaamalla.
Toteemipaalut
Ympäristötaide on luonnon-, kulttuuri- tai rakennettuun maisemaan tehtyä taidetta. Saurun koulussa toteutetussa ympäristötaidetyöpajassa jokainen luokka teki oman toteemipaalunsa, joka kuvasti heidän luokkaansa. Esimerkiksi musiikkipainotteinen luokka maalasi toteemipaaluunsa kitaran ja nuotteja. Aluksi oppilaat tekivät suunnitelmat, joiden pohjalta toteemipaaluja lähdettiin toteuttamaan. Heillä oli käytettävissä materiaaleina puuta, kangasta ja maaleja. Valmiit toteemipaalut sidottiin köydellä koulun pihassa oleviin puihin. Ne tervehtivät kouluun tulijaa ja kertovat vieraalle oppilaista.
Tarvikkeet:
Köyttä
Puutavaraa
Maaleja
Kankaita
Nauloja
Vasara
Saha
Pensseleitä
Jatulintarhat
Yksi maiseman muuttamistapa on tehdä koulun tai päiväkodin pihalle jatulintarhoja. Jatulintarhat ovat rannikoiden ja saaristoalueiden historiallisia rakennelmia. Ne ovat matalia ja laakeita, halkaisijaltaan noin 10-14 metrisiä kivilabyrinttejä, jotka muodostuvat useista sisäkkäin ladotuista kivikehistä. Niissä ei yleensä ole umpikujia, vaan mutkittelevat polut johtavat esteettä kuvion keskustaan. Ne ovat olleet munuaisenmuotoisia, ristikeskustaisia tai joskus myös spiraalinmallisia.
Kansanperinne on pitänyt jatulintarhoja pohjolan muinaisen jättiläiskansan tekeminä, mutta niiden alkuperäistä merkitystä tai käyttötarkoitusta ei tunneta. Tarhat ovat voineet liittyä kalastus- tai metsästysriitteihin tai hedelmällisyys- tai kosiomenoihin. Niitä on pidetty myös suotuisia tuulia odottavien merenkulkijoiden rakentamina leikki- tai pelipaikkoina.
Turunmaan ja Ahvenanmaan saaristossa jatulintarhoja on satakunta. Tarhoja on Itämeren rantojen
lisäksi Barentsin- ja Vienanmeren rannikoilla. Suurin osa niistä lienee 1500- ja 1800-luvuilta, mutta
vanhimmat ovat tiettävästi kivikaudelta. Jatulintarhan kuvio tunnetaan ympäri maailmaa. Jatulintarha
on meillä vakiintunut arkeologian käyttämäksi nimeksi, mutta kansa puhuu myös nunnantarhasta, Pietarin leikistä, Laiskan-Jaakon ringistä, jätinkadusta, Jerusalemista, junffuritanssista… Vanhat
jatulintarhat ovat muinaisjäännöksiä, joten niitä ei saa tuhota eikä esimerkiksi niiden kiviä saa siirrellä. Kiinteät muinaisjäännökset on Suomessa rauhoitettu muinaismuistolailla.
Jatulintarhat Turku2011
Siilin pesä
Koulun tai päiväkodin lähimaisemaa voidaan muuttaa myös eläimiä houkuttelevaksi. Syksyllä esimerkiksi siilin pesän rakentaminen lähistölle houkuttelee siilejä talvehtimaan lähimaisemiin.
Katso rakennusohjeita täältä.
Nuotiopaikka
Maisemaa voi muuttaa myös nuotiopaikan rakentamisella. Nurkkilan koulun pihasta valittiin avoin alue, jossa ei ollut puita lähellä. Nuotion kohdalle kaivettiin kuoppa, joka täytettiin soralla ja reunustettiin kivillä. Ympärille rakennettiin A-jalkaiset penkit. Myöhemmin syksyllä nuotiopaikkaa
käytettiin yökoulussa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti