tiistai 12. lokakuuta 2010

Maisema ennen


Retki


Koulujen ja päiväkotien retket tutustuttavat lapset lähimaisemaan ja sen historiaan. 
Retkikohteen voi valita, joko luonnonmaisemaan, kulttuurimaisemaan, kaupunkimaisemaan tai kohteeseen, jossa yhdistyvät nämä kaikki. 

Lähimaiseman tuntemus kasvattaa lapsille juuria omaan maisemaan. Kun tuntee kotiseutunsa, osaa paremmin arvioida myös muualla maailmassa näkemäänsä!

Kyläkävely

Kyläkävelyn tarkoituksena on avata lapsille lähimaiseman historiallista kerroksellisuutta. Oppaaksi kyläkävelylle voi pyytää paikallista asiantuntijaa, joka löytyy yleensä kyläyhdistyksestä. 
Maiseman muutos välittyy lapsille parhaiten vanhojen valokuvien ja karttojen avulla. Lasten mielenkiinto säilyy, kun heille kerrotaan eletystä maisemasta eli rakennuksista ja alueella vaikuttaneista ihmisistä.

Esimerkiksi Perniön rautatieasemanseutu on Museoviraston luokittelun mukaan valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö.

Perniön rautatieaseman ympärille on kasvanut vauraan maanviljelys- ja maatalousseudun pienimuotoinen kaupan keskittymä, joka on säilynyt hyvin 1900-luvun alkupuolen aikaisessa asussaan. 

Saurun koulun oppilaat pääsivät kyläkävelyllä tutustumaan alueen historiaan kuvien ja kertomusten kautta. Oppaana heillä oli kotiseutuneuvos Antero Peijonen.

Museot ja kirkot

Museorakennukset ja kirkot edustavat usein vanhaa rakennuskantaa ja ovat myös sen takia kiinnostavia retkikohteita. Tutustukaa siis museokäynnillä rakennuksen ja sen ympäristön historiaan ja sopikaa seurakunnan kanssa opastetusta vierailusta lähikirkkoon. 

Retkikohteiksi kannattaakin valita läheltä löytyviä ja tuttuja kohteita, joita voi tarkastella maiseman näkökulmasta. Yhteistyö esimerkiksi paikallisten yhdistysten, museoiden ja seurakunnan kanssa avaa uusia mahdollisuuksia lähimaiseman hyödyntämiseen oppimisympäristönä.

Esimerkiksi vierailu Perniön museoon tarjoaa oivallisen mahdollisuuden tutustua vanhaan rakennusperinteeseen ja maiseman muutokseen. Museorakennus erottuu selvästi ympärille rakennettujen uudempien rakennusten joukosta. Vanhoja valokuvia tutkimalla selviääkin museon lähiympäristön asteittainen muutos ajan kuluessa. Niissä nähdään esimerkiksi purettuja rakennuksia ja nykyisin suuriksi kasvaneet puut pieninä taimina. Jos kuvista, rakennuksista ja niihin liittyvistä tarinoista kertoo paikallinen kotiseudun tunteva henkilö, lapset saavat elävän kokemuksen oman kotiseutunsa historiasta, maiseman jatkuvasta muutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maisemaan.

Uskelan kirkko ja kirkonmäki on myös erittäin suositeltava retkikohde salolaista maisemaa tutkiville. Se muodostaa yhdessä Lukkarinmäen esikaupunkiasutuksen kanssa valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön. Engelin suunnittelemalla Uskelan kirkolla on maisemallisesti näyttävä sijainti. Lisäksi sen kellotornista avautuu näkymä koko Salon keskusta yli. Monille tuttu kirkko näyttäytyykin lapsille uudella tavalla, kun sitä tarkastellaan kulttuurihistoriallisesta ja maiseman näkökulmasta. Yhteistyö seurakunnan avuliaan ja asiantuntevan henkilökunnan kanssa mahdollistaa tutustumisen kirkkorakennukseen ja sen historiaan tavallista kirkkokäyntiä tarkemmin. 

Kiipeäminen kirkon torniin, tutustuminen kirkon erilaisiin tiloihin, äänimaisemaan ja urkuihin sekä kirkonmäen maiseman muutokseen vanhoin valokuvin ja tarinoin lisää lasten ymmärrystä lähimaisemasta ja sen historiasta.

Muinaisjäännökset

Kulttuurimaiseman historiallisia ja maisemallisia kohokohtia ovat muinaisjäännökset. Ne avaavat lapsille näkökulman tuhansien vuosien päähän, jolloin ihminen on jättänyt maisemaan pysyviä merkkejä elämästä ja toiminnasta. Muinaisjäännökset voidaan luokitella esihistoriallisiin, historiallisen ajan ja vedenalaisiin muinaisjäännöksiin. Tiedot kiinteistä muinaisjäännöskohteista löytyvät Museoviraston muinaisjäännösrekisteristä.

Maisema-projektin aikana vierailtiin Perniöntien koulujen kanssa Vaarnummen, Ilmusmäen, Puosinkallion ja Karpinmäen muinaismuistoalueilla.
Jokaisessa kohteessa oli mukana paikallinen asiantuntija kertomassa muinaisjäännöksistä. Lisäksi retkien aikana pohdittiin oppilaiden kanssa mm. sitä, millä korkeudella vesiraja on ollut pronssikaudella ja millaiselta maisemassa on tuolloin näyttänyt.

Nukketeatteri 

Nukketeatteri on hyvä keino kertoa pienemmille lapsille rakennetun maiseman historiasta ja ihmisen vaikutuksesta siihen. Nuket voivat tutkia vanhoja valokuvia ja kertoa tarinoita alueen ihmisistä ja historiasta.

Aseman päiväkodin lapsilla yhdistettiin valokuvasuunnistus ja nukketeatteri. Lapsille kerrottiin, että he etsivät tarinankertojaa. Lapset etenivät valokuvien avulla vanhalle meijerille, jossa odotti perniöläinen nukketeatteritaiteilija Kaisa-Leena Kaarlonen. Joihinkin valokuvasuunnistuskätköihin oli laitettu vanhoja valokuvia, jotka lapset veivät tarinankertojalle. Valokuvat olivat osa tositarinaa, jonka nukketeatteritaiteilija kertoi lapsille alueen historiasta.    

Oppimateriaali: Maisema


Arkipuheessamme maisema tarkoittaa yleensä näkymää. Määritelmä on melko suppea, sillä maisemassa on monia eri ulottuvuuksia. Maisema koostuu monista ilmiöistä ja asioista, joilla on maastossa paikkansa ja takanaan historiansa. Maisemaa voi katsella, kuunnella, tunnustella, haistella ja maistella. Ihmisen omat kokemukset ja tiedot vaikuttavat maiseman sisältöön ja sen arvottamiseen.
Maisema näyttää nykyhetken ja historian. Se muuttuu jatkuvasti.

Maisema voidaan jakaa luonnonmaisemiin, kulttuurimaisemiin ja kaupunkimaisemiin.

1. Luonnonmaisemiin kuuluvat metsät, suot, järvet, tunturit jne. Luonnonmaisemassa ei periaatteessa ihmisen jälki näy. Ihminen kuitenkin vaikuttaa kaikkialla. Vesistöihin kulkeutuu ravinteita, metsiä hakataan jne.

2. Kulttuurimaisemat ovat ihmisen ja luonnon yhteisvaikutuksen summa. Sana kulttuuri on tullut suomen kieleen latinasta ja se on tarkoittanut alkujaan viljelyä. Maaseudun viljelymaisemat ovatkin kulttuurimaisemia tyypillisimmillään. Toisaalta kaatopaikatkin ovat kulttuurimaisemia. Ihmisen vaikutus kulttuurimaisemassa näkyy sekä hyvässä että huonossa. On kuitenkin eri asia, mikä kulttuurimaisema määritellään arvokkaaksi ja mikä ei.

3. Kaupunkimaisemat ovat osa kulttuurimaisemia, mutta niissä ihmisen vaikutus näkyy ääri-ilmiönä. Luonto jää taka-alalle ja maisemassa on pelkästään ihmisen tekemiä rakennelmia. Aivan kuten ei ole puhtaita luonnonmaisemia, ei ole puhtaita kaupunkimaisemiakaan. Aina jokin kasvi itää asfaltin halkeamasta tai lintu lentää talon katolle.

Maisema-projektin työpajoissa maisema jaettiin ajallisiin teemoihin: maisema ennen, maisema nyt ja maiseman muuttaminen. Teemoissa tarkasteltiin maisemaa, sen historiaa ja erilaisia maisematyyppejä.

Perniön yhteiskoulussa toteutettiin koko syyslukukauden kestänyt tutkivan oppimisen projekti, jossa oppilaat itse saivat valita heitä kiinnostavan maisemantutkimuskohteen, työskentelytavan ja lopputuotoksen.